Räsymatto pääsi vihdoin kotiin ja omalle paikalleen! Epäilyksistäni huolimatta se passaa eteiseemme hyvin, eikä edes kovinkaan kurottele olkkarin puolelle. Laminaattilattialla se on liukas kuin mikä, ja aina rutussa kun Kehrä vetää rallia. On silti hyvä olla taloudessa yksi räsymatto, jota kissa saa raapia ihan vapaasti, kun eihän ne siihen tarkoitukseen tehdyt raapimispuut koskaan kelpaa.
Pitäisi päästä joku päivä penkomaan kirppareille tuunattavia juttuja. Mummu sai tuttavamummultaan pari rasiallista vanhoja nappeja, jotka äiti tietenkin haali itselleen, ja minähän kävin ronkkimassa parhaat päältä itselleni, levitin rasia kerrallaan keittiönpöydälle ja heittelin omaan törppööni kauneimmat, oudoimmat, värikkäimmät ja kiiltävimmät, sekä varmasti pari arvokasta antiikkinappiakin.
Vähäsen vielä voisin kehuskella lauantaikokkailuillani. Pyöräytin sitruunamehulla ja sitruunapippurilla maustetun lohikimpaleen vuokaan, ja päälle loruutin chili-tomaattimurskaa, vakosipulia, fetaa, paprikaa ja punasipulirenkuloita. Uunissa mehustuttuaan tämä pläjäys tarjoiltiin keitettyjen pottujen ja bataattien kera. Nyt saunaan ja sitten leffaan!
