maanantai 5. marraskuuta 2012

Ruissämpylöitä ja välipalakeksejä

Ostan kaupasta todella harvoin vaaleaa leipää, mutta aina kun leivon itse, on helpointa pyöräyttää aina herkullinen vehnäleipä. Eräänä päivänä kuitenkin innostuin kokeilemaan rukiisempaa versiota, johon otin nettiresepteistä hieman suuntaa mutta lopulta heitin aineet suurinpiirtein omasta päästäni. Epäilytti, mutta hyvää tuli!


Kuusi ruissämpylää 

1 pussi kuivahiivaa
3 dl lämmintä vettä
4 dl ruisjauhoja 
2 dl vehnäjauhoja
Loraus (vaikkapa n. 2 rkl) maapähkinäöljyä tai muuta öljyä
Loraus siirappia
Hyppysellinen suolaa

Kohotin taikinaa noin parituntia. Vaivaamiseen ja sämpylöiksi pyörittelyyn tarvitsin aika reilusti vehnäjauhoja, koska taikina oli todella tahmeaa. Kohotin palleroita pellillä vielä tovin, sivelin vedellä ja paistoin uunissa 225-asteessa noin 10-15min. Muovipussissa säilytettyinä pysyivät pehmoisina eivätkä olleet liian raskaita.

Sämpylät sopivat hyvin edellispäivän  broilerin jäämistöjen innoittaman salaatin kera. 

Viikonloppuna oli taas taiji-leiri, joka järjestettiin tällä kertaa Seinäjoella. Hurjan kiva ja tapahtumatäytteinen taiji-vuosi on kyllä ollut, sillä tämä oli tälle vuodelle jo kuudes leiri jolle osallistuin! Leirielämä on tunnetusti enemmänkin syömistä kuin rankkaa treeniä, ja yksi tärkeimmistä asioista onkin muistaa leirikeksit. Yleensä ostamme samoja, hyväksi havaittuja välipalakeksejä, mutta tällä kertaa intouduin leipomaan ne itse. Kaurakeksien tekoon kun ei mene kuin vartti ja niihin saa upotettua mitä lystää. Tällä kertaa syntyi seuraavanlainen resepti.

Välipalakeksit 12 kpl

50 g sulatettua voita
loraus oliiviöljyä
2 dl kaurahiutaleita
1 rkl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ dl sokeria 
1 kananmuna
Kourallinen auringonkukansiemeniä ja toinen mokoma mantelirouhetta.

Rusinoita unohdin lisätä, mutta ehkä ensikerralla. Kaikki vaan huolettomasti sekaisin, ruokalusikalla myökyiksi pellille (tarpeeksi kauas toisistaan) ja paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 10-12 minuuttia.  Sokerin olisin jättänyt ehkä vieläkin vähemmäksi, ellen olisi tehnyt näitä nimenomaan urheiluvälipalaksi. Just ja just maltoin jättää muutaman leirillekin.









Lammas-olutcurry ja vehnäolutjäätelö


Olusien maisteluun hurahtanut ja minutkin lievästi hurauttanut mieheni osti jokunen aika sitten Paul Mercurion Olutkeittokirjan. Alussa vinkkaillaan kivoja pikku purtavia oluiden seurana nautittaviksi, ja loppukirjan resepteissä käytetään itse juomaa mukana. Kätevästi joka reseptin kohdalle on lisätty Olutvinkki-palsta, jossa vinkataan vaihtoehtoisista oluista, joita helposti suomalaisestakin kaupasta tai vähintään Alkosta löytyy. 

Pääruoista en kovin montaa itseäni innostavaa ohjetta ole löytänyt, mutta ensimmäisenä maisteltiin tätä lammas-olutcurrya, johon valitsimme viidestä suositellusta belgityylisestä alesta Luostari Dubbelin. Ihan kaikkia aineita en kaupasta löytänyt, mutta aivan makoisaa syntyi silti. Tosin kävi taas kerran niin, että tein ruokaa liian pitkään ja huolella, jonka jälkeen itselläni ei ollut enää ruokahalua, eikä omatekemästä ruoasta osaa nauttia samalla tavalla kuin toisen. 


Vaikka olenkin enemmän ruoanlaittaja kuin jälkiruokien väsääjä, ihastuin hurjasti kyseisen kirjan jälkkäriosioon, josta täytynee kokeilla ainakin melkein kaikkea. Aloitin vehnäolutjäätelöstä, johon käytin ekan kuvan Hoegaardenia. En ole ennen jäätelöä kokeillut tehdä enkä siis jäätelökonetta omista, mutta tämä oli hurjan helppoa ja hyvää -en kylläkään olutta siinä maista. 

Vehnäolutjäätelö (1 litra)

Keitä 2½ dl belgityylistä vehnäolutta kattilassa niin, että se haihtuu ja jäljelle jää noin 3/4 dl. Lisää 1 1/4 dl maitoa, 1 3/4 dl hienoasokeria, 1 vatkattu kananmuna sekä 5 dl kuohukermaa. Lämmitä kevyesti ja sekoita kunnes sokeri on sulanut. Siirrä seos laakeaan astiaan pakastimeen. Möyhennä massaa silloin tällöin haarukalla kun se on alkanut pakastua ja lopulta tasaisesti jähmettynyt.  

Ensi kerralla ehkä pyöräytän kaveriksi vielä karamellisoidut olutbanaanit tai appelsiini-olutsiirapin. Tällä kertaa nautin jätskistä mansikoiden kera.