Tutkielma niisistä, kalalangasta sekä talviauringosta

Pakkasta päin

                     

Olen tehnyt käsitöitä, jopa ihan vapaa-ajalla! Uudesta Menita-lankakaupasta haalimma jo kuukausi sitten kassillisen alelankaa, josta päätin tehdä supermuodikkaan kieppihuivin. Ajatus hieman karmaisi, mutta käytännöllisyys viehätti. Paksu, pehmoinen merinolanka, kaheksaisen bambupuikot, 3 oikein 3 nurin -juuri soppeli aivojennollauskäsityö tähän kiireehköön aikaan. Lankaa jäi vielä pipoon sekä tupsuun, ja vieläkin riittäisi johonkin.

Kuvassa esiintyy myös uusi rakkautein, Marimekon Aliina-takki. Kuinka voikaan toppatakki olla käytännöllinen ja kaunis ja mukava ja lämpöinen yhtäaikaa! Ihastuin siihen jo vuosi sitten sen tullessa mallistoon, ja tänä syksynä tämä kokoiseni yksilö löytyi roimalla alennuksella.

Kyllä nyt kelepaa, eikä -30 tunnu missään!

 

Väliaikatietoja

 Hyvää kuuluu, kiitos ihmettelemästä! Tekemistä riittää, mutta onneksi virtaakin. Oikia talavi iski vihdoin, ja piristää varmastikin jollain tavalla. Ensimmäinen viikko koulussa kuluvan vuoden puolella meni paperia tuijottaen lomapöhnissään, kunnes seuraavalla viikolla merkittiin opinnäytetyön valmistumisajankohta kalentereihimme, ja johan rupesi vipistä. Kotosalla tapahtuu tilausmattoja, ja töissäkin saapi käydä välillä tienaamassa. Muutama kuva tässä näin prosessin edistymisestä.

 

Ylikoulua

On se edelleenkin niin kurjaa, kun ei saa olla koulussa niin paljoa kuin haluaisi. Tänään määräsi lukujärjestys olemaan koulussa klo 8-12, vaan päiväpä venyi sitten jo sinne kolmeen, kun piti hakata vielä matto valmiiksi. Aivan kokonaan en sitä vielä ehtinyt puista saada pois, kun opettajat tulivat hätistelemään kotia. Toissapäivänä astui voimaan uusi sääntö, että turvallisuussyistä eivät opiskelijat saa työskennellä koulussa ellei paikalla ole opettajaa. Okei, ihan ymmärrettävää, ja esimerkiksi puupuolella asiat ovat toisin, vaan suurimpia vahinkoja, joita normaalissa kutomotyössä yleensä sattuu, on polvien potkaisu rautatappeihin ja se kun langat hiertää sormet rakoille (kuten tänäänkin kävi kalalankaa solmiessa). Suunnitteluluokassa voi kyllä peräti saada paperihaavoja.

Ehkä se olikin ihan terveellistä, etten saanut jäädä sinne vielä tunniksi (koulu menee perjantaisin kiinni jo neljältä). Lähtiissä vasta huomasin, että taisi jo väsyttää. Varsinainen kouluaika käytettiin koulun kaapeista löytyneitten 30 vuotta käyttämättömänä lojuneiden villalankojen värjäykseen. Niin saivat tylsät beessit ja hailakat vaaleanpunaiset vyyhdit uudet värit! Voi, oli hauskaa ja leppoisaa vahtia monta tuntia porisevaa pataa ja välillä hämmentää. Oli ehkä hieman uhkarohkeaa neuloa valkoisia kynsikkäitä siinä samalla, mutta onneksi pysyivät valkosina ja oranssi liemi pysyi kattilassa. Jep, ylläri, värjäsin omani oranssiksi... Ja ihana väri tulikin! Kaikilla muillakin kyllä tuli mahtavia sävyjä. Eikun odottelemaan, mitä opettajat keksivät niistä teetättää.

Edessä on piiiitkä viikonloppu kouluun pääsyä odotellessa, ja sitä, että saa maton pois puista. Onneksi on ihania tekemisiä viikonlopuksi. Huomenna testaamme kaveriporukalla pannariravintola Renesansin ja käymme katsomassa YOT:n näytelmän. Sunnuntaina on Kiinalainen uusivuosi ja siihen liittyen toivottavasti kaikkea hauskaa. Vielä jos jaksaa niin laskiaispullia voisi pyöräyttää!