Teetä ja lankaa

Hih, onpas sekin tässä ilmojen viilenemisessä hauskaa, että tulee juotua teetä enemmän. Kesällä se ihana tapa tyystin katoaa. Eilen ostin Kofeiinikomppaniasta uutta mustaa lakritsi-vaniljateetä, joka parhaillaan hautuu ja tuoksuu suuressa, laakeassa lempimukissani, jonka kaivoin hyllyn perukoilta taas käyttöön. Yritin parhaani mukaan vastustella kiusausta, mutta liian söpö tuttu myyjä ei meinannut päästää kulkemaan ohi ostamatta mitään. Päivä ennen reenejä meni tottakai istuskellessa Bisketissä, ja niiden jälkeenkin nukkumaanmenoaikaan asti siellä viihdyttiin hämyisessä nurkassa sukkapuikot kilisten ja suut kälisten. Syntyi meillä jo siinä ajassa kaksi puolikasta pipoa ja pala villasukkaa! Sukat ovat kohta valmiit, niistä tuonnempana.

Viikonloppuna tuli kyläilijöitä ihailemaan uutta Wiitämme. Siinä parin tunnin aikana seuraa pitäessäni ja välillä pelikapulaa huitoessani tuli virkattua pipo, josta viimeksi kerroin. Sain nuorelta mieheltä terveisiä, että uusi on ehkä jopa parempi kuin entinen!


Koulussa olemme suunnitelleet ja toteutelleet painokankaita. Tuskissani pähkäiltyäni sain kaksi yhtä kivaa ideaa, jotka kummatkin toteutin valmiiksi suunnitelmaksi asti. Toisessa hyppyytin rakasta ystävääni, joka sievänä cheerleaderina toimii kuvauksissa kuin kuvauksissa, eikä minun tarvitse kahdesti käskeä häntä menemään mitä ihmeellisimpiin asentoihin ja paikkoihin kamerani edessä. Kuitenkin pomppuilukuvat jäivät käyttämättä, kun kävin kiusaamassa mieheni siskontyttöjä, taikka pääasiassa suurinta heistä, reipasta nelivuotiasta neitiä. Sormivärit, neljä tassua ja vinopino paperia tuottivat niin kivaa tulosta, että päätyivät painokankaaseen asti. Kokeilukappaleet sain jo tehtyä, mutta eilen oli luokassa niin ruuhkaista, että tyydyin kutomotöihin ja koitan malttaa ensiviikkoon, jolloin saan tehtyä virallisen kankaani. Sitä varten ostin mukavaa luonnonvalkeaa pellavakangasta, josta lopulta teen itselleni mekon, jossa lapsosen jäljet kiipeävät ylöspäin. En malta odottaa sen valmistumista!

Pyyheliinat siis ovat edistyneet. Kertaamaton pellavalanka on aivan mahdotonta työstää. Vaikka itse kutominen sujuisikin hienosti, on vähän väliä pysähdyttävä nyppimään langasta tumppuja ja pölyä, jotta ne eivät muodostuisi palluroiksi, jotka hinkkaavat luhaan, joka sitten napsii langat poikki. Tuhahdellessani opettaja vieläpä huomautti, että ajattele, kun ennen ei ollut edes olemassa kerrattua lankaa, vaan kaikki tehtiin tästä! Tokihan sen tuntu on ihana ja pinta hauskan elävä. Mielummin minä luonnollisen oloisia materiaaleja käytänkin, kuin tasapaksuja tekokuituja. Eilen saldoni oli kaksi katkennutta loimilankaa. Sitten alkoi sujua turhankin hyvin, ja pian huomasin kutoneeni viisi senttiä liikaa. Vaihtoehtoina on joko tehdä liinasta epäsymmetrinen tai liian pitkä. Jälkimmäinen vaihtoehto on selvästi miellyttävämpi.

Kyllä. Lakritsi-vaniljatee on oikein makoisaa. En muistanutkaan, että tämän mukin kanssa pitää olla nopsa, laakeutensa vuoksi se jäähdyttää teen nopeaa!