torstai 30. kesäkuuta 2011

Tulipunainen kesämekko


Sainpa taannoin hyvän palasen Marimekon Tulipunainen-nimistä kangasta, joka kylläkin sattui olemaan keltainen, mutta väliäkös sillä minun silmissäin. Miettiessäni kankaan kohtaloa, ei tullut kysymykseenkään luoda siitä mitään muuta vaatekappaletta kuin mekko. Taas pyörittelin kyllä lehtiä ja kirjoja käsissäni, kunnes otin suurinpiirtein mallia vanhasta lempparimekostani ja räpistelin summassa perusmallisen teltan, johon ei tarvinnut säätää vetoketjua tai muuta. Kangas on vielä vähän tönkköä, mutta eiköhän pian kulu mukavaksi. Vanha kuminauhavyö passaa mainiosti vyötäisille jos ei ihan hemulilta tahdo näyttää. Ja sitten kun tylsistyttää, lisään vähän pieniä taskuja ja sievää pitsiä helmaan.


torstai 23. kesäkuuta 2011

Käsityörasia kirpparilta


Kirpparilta löytyi parilla ja puolella eurolla tämmöinen vanha, kätevä Tupperwarelokerikkojutskajuttu, jonka oivalsin olevan oivallinen ompelussälälle sekä muulle pienelle irtaimistolle. Kattohuoneistossa pistelevät neulat, keskikerroksessa sotkeentuvat langat ja alakerrassa köllöttelevät puikot ja koukut, joille rasia näytti olevan oikein mitoitettukin.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Sisustustutustus

Muuttotoimenpiteet suoritimme kolme ja puoli viikkoa sitten, ja kun eilen istahdin uutukaiselle sohvallemme, päätin sisustuksen nyt olevan tällä erää valmis. Verhot ja taulut ne tekevät kodin. Lisäisin normaalisti listaan ehdottomasti myös matot, mutta meillä sattuu olemaan niin ihanaiset lattiat, ettei niitä sovi millään ylimääräisellä peittää. Ainut kunnon lattianlämmitin huushollissamme on tuo ennenkin hehkuteltu ryijy, niin, ja pieni kissarallisurffimatto.
























Oleskeluhuoneen puolelle löytyi täydellinen kukkaköynnöksinen viskoosinen verhokangas Eurokankaasta. Makoilupuolelle törsättiin Marimekkoa. Ihastuin sini-vihreään Siirtolapuutarha -kuosiin, ja meinasin kankaan leveään ikkunaan kapaksi, kunnes tulin järkiini ja ompelin onnekseni tarpeeksi isosta palasesta kaksi sivuverhoa, jolloin kangasta ei tarvinnut haaskata tippaakaan.




Kirpparilta -eikun anteeksi kierrätystavaratalo Kontista löytyi sitten taasen vaikka ja mitä, kuten puuhengareita puolella eurolla kipale, 4 verhoa pari euroa kipale sekä juuri oikean kokoinen palanen verhoilukangasta tuoleihin alle vitosella. Serkku tosiaan kunnosti veliseni vanhat keittiön tuolit ja me äipän kanssa niittailtiin kankaat päälle. Yksi tuoli tuli meille maksamaan täten vaivaiset 1.13e.

Kaikeksi onneksemme taidemuseo ei ole ääretön, joten jäi meillekin valinnanvaraa ja seinätkin saivat täydellisen viimeisen silauksen taiteesta. Keittiön pöydälle vielä mummun kutoma ripsituuki ja eiku oleskelemaan kuin kotonamma!




Paljon on tavaraa ja huonekaluja heitetty menemään, mutta uusina ei olla hankittu kuin sohva ja kolme verhoa. Kaikki muu on saatu, kierrätetty ja vaihdettu. Ainiin, vielä ennen hämärää pitäisi makuuhuoneen lamppu hankkia, mutta ainahan sitä pitää jotain puuttua.



Lissää kuveja

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Hakuna matata


Tajusimpas, että kissakuva-albumissani on eräästä vierailevasta valkoisesta pojusta kuvia enemmän kuin omistani -tarkalleen 30/79. Minkäs teet, kun on ajautunut omistamaan mustia möykkyjä, joista kamera tunnistaa muutakin kuin kiiluvat silmät ainoastaan armottomassa auringonpaisteessa. Ninja evakuoitiin meille talvella hyväksi toviksi, kunnes pääsi paljon parempiin maisemiin uuden perheen tykö, ja palasi nyt pienelle kesälomalle meille hoitoon. Yölliset raivostuttavat mouruamiset saa anteeksi heti, kun taas levollisena paistattelee kameran suosiossa vaaleine, selvine piirteineen.






















"Filosofiaa..."

Vielä saanen kuitenkin kyttäillä täydellistä valokuvaani, jossa nämä kaksi kissaa loikoilisivat sulassa sovussa jin ja jang -asetelmassa, musta ja valkoinen, naaras ja uros, pieni ja suuri, vilkas ja levollinen.


"-näin on se vaan?"


lauantai 4. kesäkuuta 2011

Olemme muuttaneet

Ennen muuttoa oli hauskaa keksiä keinoja tuhota kaappien sisälmyksiä, joten ruuat ja leipomukset saattoivat joinakin päivinä olla suhteellisen metkojakin. Viime kesän marjat päätin kuluttaa pellilliseen piirakkaa, jota sitten yritettiin tuhota monta päivää. Auringonkukansiemenpussin kyljestä löytyneestä taikinaohjeesta syntyi yllättävän ihania sänpylöitä, jotka olisi maistuneet kissallekin.
























Keväinen auringonloiste tulvehti verhojen läpi keittiöön saaden muistelemaan, miten ihastuin ensimmäisessä omassa kodissani välittömästi juuri noihin vihreisiin keittiönkaappien oviin.
























Tuleehan se aina olemaan ensimmäinen kämppäni, mutta harmistuneisuus ja haikailu eivät ole päässeet mieltäni valtaamaan uuden kodin hurmiossa.Vanhat rappukäytävät kiehtovat mieltäni aina, ja nyt saan asua sellaisen ylimmässä kerroksessa. Sisätiloista puhumattakaan, mutta niistä tuonnempana, jahka sisustus on ainakin lähes täydellinen.



























2/3

Kolmasosa koulusta enää jäljellä, ja sitä odotellessa pitäisi viettää kesä. Pari hommaa jäi hitusen kesken, mutta onpahan syksyllä heti jotain pientä, mistä aloitella. Ryijyn viimeistelyn lisäksi odottelee paperiinista viime tipassa kutomieni korienkin loppusilaukset. Säilytyskoreja paukuttelin kolme, joista yhden lunastan sitten itselleni. Nyt harjoiteltiin letkun kutomista, eli koreissa ei ole mitään sivusaumoja, vaan kangas kudottiin kangaspuissa yhteen pötköön suljettuna letkuna. Tekniikka oli aika veikeä, ja paperinauha materiaalina kivaa vaihtelua.
Valmiin, neliskanttisen korin sivu on noin 28x28cm.



Korukurssilla tuli melkein kaikilla aikamoinen hoppu, joten niitäkin voisi käydä jatkamassa vielä syksyllä. Kurssin aikataulu oli hirmu tiukka, eikä meidän alkeellisilla taidoilla kovin nopsaa päässyt etenemään. Kokemus sekin, ja saipahan kaksi kivaa korua itselle. Koululle myyntiin yritettiin tehdä tekstiilikorut, joiden kangas kudottiin koululla jo alkuvuodesta. Järkihän siellä meinasi lähtiä hermoilleni ihan liian pienen näperryksen ja taidottomuuden vuoksi. Tämmöinen tuli, tai ainakin piti tulla. Jälki oli hirveää, ja lopulta purin korun ja aloin tehdä uudelleen metalliosan "niittauksia" mutta sepä jäikin siltä osin kesken.


























Sovitusnuken ehdin hyvinkin saada valmiiksi. Enää puuttuu jalka, jotka saadaan vasta syksyllä, mutta hyvin se toimii pöydälläkin yläosien ompelussa apuna. Vaneriosat teetätettiin puupuolella ja kiinnitettiin lopulta nuken alaosaan ja kaulaan, johon myös tekaisin pienen "neulatyynyn". Ehdin vielä harjoitella paidan muotoilua lakanakankaasta nuken päälle ja aloitin tekemään liiviä, jonka toivottavasti ompelen lomalla valmiiksi. Kaikenlaista muutakin pitäisi ähertää loman aikana, niin tulisi kunnon käyttöä ompelukoneellekin. Listalla jonottaa mm. shortsit ja kesämekko omasta painokankaasta.