... so I don't have to.
Meinasin jostain syystä väkertää korukurssilla itsellein kiiltävän korun, mutta tulinkin ajoissa järkiini. Liian kiiltävät asiat eivät ole laisinkaan minua. Vaatteissa siedän hyvin harvoin kiiltävää pintaa, samoin sukkahousuissa sekä kengissä, ja koruissa taas patinoitu pronssi on eniten mieleeni, tai korkeintaan matta hopea. Suunnittelin tekeväni riipuksen patinoidusta kuparista ja kullankiiltävästä messingistä, vaan hehkuteltuani palasia yhteen, laattojen päälle ilmaantui mitä ihmeellisimpiä värejä ja muotoja, joita en sitten raskinutkaan heittää happoon puhdistumaan. Ehkä kiiltävä kapistus olisi kauniimpi ja viksumpi, mutta huomasin tämän väriällötyksen passaavan heilumaan omaan kaulaani paljon paremmin. Toki jäi vähän kaihertamaan, että tahtoisin nähdä kiiltävänkin version korusta, mutta onneksi tämän voi aina puhdistaa ja kiillottaa, kun siltä tuntuu. Ripustuslenkit ja reiät jätin tekemäti, kun ajattelin pujottaa vain toiselta korulta lainatun pronssiketjun renkulan läpi ja jättää sen pyörimään kuten huvittaa. (Halkaisija n. 3cm, tummat päälyläpyskät messinkiä, alaläpyskät kuparia.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti