tiistai 25. toukokuuta 2010

Savea, villaa ja hellettä

Nytpäs on savipurnukat ja palaset lasitettu, ja tulipa kyllä omasta mielestäni kivoja! Oli hauskaa opetella lasitusta, kun ei ole ennen ollut siihen mahdollisuutta. Tietenkin sitä piti sohia vähä kaiken värisiä plänttejä, ja yhdestä jäi reikäkin puhkomatta lasitteen jälkeen. Korukappaleet kaipailee vielä naruja, joita varmaan metsästelen joku päivä Nappikikasta, ja samalla reissulla voisi kurkata millainen ihastus on uusi lankakauppa nimeltä Lumoava Lanka.

Paukuteltiin äitin kanssa matto alulle ja siitäpäs tulee aivan hurjan nätti! Väkisellä halusin koittaa, miten toimisi toimikas sidoksena matossa, ja vähän opettajalta kyseltyäni sain sen toimimaan hienosti pistämällä ohuen ryhdittävän palttinakuteen väliin. Eka matto menee velijelle vaimoineen, mutta seuraava pitää tehdä nopsaa jo meille olohuoneeseen.

Jo jonkin aikaa sitten meidän luokalta lopetti koulun kesken eräs neito, jolla jäi huovan kutominen kesken. Minäpä sen sitten tein loppuun tässä parissa viikossa. Sitä oli kudottu 60cm, johon minä kudoin 40cm, kunnes opettaja päätti että puretaanpas koko höskä ja aletaan alusta. Nooo mikäpäs siinä, onpahan ainakin tekemistä. Vajaa parimetrinen siitä tuli, punaista, oranssia, ruskeaa, vaaleanruskeaa sekä violettia oli lankoina, ja yllättävän sievä on lopputulos. Huopa päätyy Tuuma ja Tikki -myymälään, jonne muuten myös tehdään kesäksi edellä mainitsemistani tauluista näyttely, ja kai ne myynnissäkin ovat, pellavaliinojemme lisäksi.

Vajaan kahden viikon päästä alkaa sitten kesäloma, ihan hassua. Taidan olla vähän sairas lapsi edelleen, kun en tahtoisi koulusta lomalle ollenkaan, enkä osaa odottaa lomaa asiaan kuuluvasti kuin kuuta nousevaa. Aika kuluu
varmaan kuitenkin mukavasti mattoja paukutellen ja siivoustöitä tehden. Ja niitä kesämekkoja...


lauantai 8. toukokuuta 2010

Kevätkiireitä

En kyllä oikeastaan tiedä miksi on ollut niin kiireistä, ettei ole ehtinyt istua alas kirjoittelemaan. Koulun ja treenien väliset tunnit tulee kyllä koomailtua aika lahjakkaasti. Mutta olen minä ainakin koulussa jotain saanut aikaankin, yhden (ja kevään viimeisen!) työn sain tehtyä ja vähän jotain itsellekin. Jokin aika sitten painettiin kankaalle 30x30cm tauluksi tehtävä kappale, ja nyt sille piti kutoa saman tyylinen pari pujotustekniikalla. Tykkäsin tekniikasta todella paljon, vaikka selkä vääränä pitääkin kyyröttää! En nyt osaa sitä selittää, sen paremmin englantilaisille vierailijoillemmekaan, enkä tajunnut ottaa havainnollistavia kuvia, vaan näettepähän lopputuloksen. Kolkyt-senttiselle taulullehan olisi tullut muuten aivan liian lyhyt loimi, niin siihenpä oli sitten hyvä tehdä jatkoksi itselle jotain, joten suunnittelin 30x90 kokoisen taulun kotiimme. Loimen loppuun jäi vielä muutama sentti kudottavaa, ja tottakai sitä pitää vääntää loppuun asti eikä heittää hyvää lankaa hukkaan. Jämälangoista kutasin vielä suikaleen, josta ompelin ystävälle syntymäpäivälahjaksi pienen pussukan, kun ei muutakaan tekemistä ollut. Eilinen tosiaan meni kutomossa kokonaan omia hommia tehden, kun pussukan lisäksi loin kymmen metrisen mattoloimen kotiin. Vielä pitäisi 9m loimi luoda. Vähän innostuimme äitin kanssa suunnittelemaan mattoja sinne sun tänne!

Nyt sitten loppui värjäysjakso, enkä puuduta lukijoita enää niillä jutuilla. Tässä jaksossa alkoi uusi aine: plastinen sommittelu. Jotenkin en innostunut aluksi ajatuksesta, koska yleensä moisilla kursseilla turhaudun hyvinkin helposti. Mutta nyt on kyllä ollut yllättävän hauskaa pitkästä aikaa vääntää savea. Nyt kolmella kerralla olen tehnyt ruukun, kukkapurkin, pieniä koruja, pöytäkoristeen, sekä aloittanut savimuotin tekemistä kipsireliefiin. Kuvia niistä tulee sitten, kun olen kipsin saanut valettua ja savityöt lasitettua.


Kotonapa juuri en ole ehtinyt saati jaksanut mitään puuhailla. Yhden rastojen mentävän pipon virkkasin kaverille, mutta siinäpä ei kauaa nokka tuhissu.