Jo jonkin aikaa keräilin käytöstä poistuneita farkkuhousuja, josko niistä keksisi tehdä jotain. Eihän sitä passaa hyvvää kangasta roskiin heittää! Siinä missä lakanoiden repiminen matonkuteiksi on suorastaan terapeuttista ja lisäksi hyvää käsijumppaa, on leikattavien kankaiden kuteeksi suikalointi äärimmäisen turhauttavaa. Siksi delegoinkin sen mielelläni äidilleni sekä äidilleen. Äippä siis kätevästi keri farkut rullalle ja niistäkös paukutin illan ja loimen päätteeksi maton.
Farkkua oli hauska paukutella niin pitkälle kun kudetta riitti. Yllättävän pitkästi siis, paksuutensa ansiosta. Lopulliseksi mitaksi tuli 72 cm x 128 cm. Käyttöä en vaan ole keksinyt tälle vaan se on pölyttynyt ja odottanut kuvausta ja bloggausinnostusta. Pitänee huudella, josko jostain sille koti löytyisi. Ehkä ei sentään rappukäytävän tuuletusparveke ole arvoisensa, vaikka hauska paikka onkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti