Vegaanikuu

Siemenet, pähkinät, mantelit ja öljyt kuuluvat nyt entistäkin paremmin päivittäiseen ruokavalioon

Saatiin poikaystäväni kanssa idea, että olisi hauska kokeilla vegaaniruokavaliota. Kasvispainotteisina sekasyöjinä haluttiin vain haastaa itsemme miettimään entistäkin tarkemmin, mitä syödään, ja kuinka suuri osa ravinnostamme oikeastaan on eläinperäistä. Lisäksi meitä kiinnosti, joskos keksittäisiin uusia terveellisiä herkkuja, jotka jäisivät tavaksi kuukauden jälkeenkin. Sen syvempää ideologiaa tai maailmanparannusta tempauksen takana ei siis ollut. Huvinsa kullakin -jotkut vain huvikseen rajoittaa syömistään! Hirmuista eroa ei oletettukaan ruokavalioomme tulevan, sillä normaalistikin meille maistuu enemmän kevyt kasvisruoka -mitä nyt kanansiipiä ja tonnikalaa harvakseltaan mässäillään hyvällä omatunnolla, jos sattuu persottamaan. Ainekset, joita tiedostimme jäävämme syvästi kaipaamaan, olivat jugurtti ja juustot.

Heti vappupäivänä valmistimme porkkanasosekeittoa ja pikasämpylöitä.
Keittoon heitimme:
- Pirkka luomu porkkanasosepötkylän
- muutaman porkkanan
- kookosmaitoa
- mannasuurimoita
- mausteeksi vain suolaa, kreikkalaista yrttisekoitusta ja loraus sweetchili-soossia.
Sämpylätaikinaan heitettiin lisäksi seesaminsiemeniä ja mantelirouhetta, ja se voideltiin oliiviöljyllä, jota käytettiin myös syödessä "levitteenä". Ateria ei poikennut normaalista ollenkaan. Soppaan olisi ehkä heitetty normaalisti tuorejuustoa ja kermaa, mutta ei välttämättä.



Viikonloppuna sitten juhlistimme kuun alkua raakakakulla. Ohje löytyi Annojen blogista. Ensimmäinen yritys ikinä oli se, eikä mennyt ihan niinkö strömssöössä. Manteleiden muussaukseen pitäisi todellakin olla jonkinsortin teollisuusblenderi, vaikka niitä yön yli liottaisikin. Sekaan piti siis heittää aimo loraus soijamaitoa, että pohja-aineksista saatiin aikaiseksi sulavaa mössöä. Tämän vuoksi siis valmis kakku oli jäädytettävä ja syötävä kohmeisena, sievien palojen toivossa. Hirmu hyvää kuitenkin tuli. Tuli myös kokeiltua lucumaa, jota onneksi sain toverilta vähäsen lainaan, enkä sijoittanut 20 euron pussiin. Kirpsakkuuden kruunasi tuoreet mansikat, ja kyytipoikana toimi Belvoirin seljankukkajuoma, joten kesäfiilis oli taattu.

 

Kolme päivää sujui mainiosti, mutta jo neljäntenä kävi köpelösti, kun päätimme hakea ravintelista falafel-annokset. Tsatsikin ja majoneesin tilalle pyysimme hoksaavina tomaattipohjaisen kebabkastikkeen. No, lopulta toisen annoksen sivusalaatissa oli lusikallinen tsatsikia ja toisen annoksen salaatissa oli neljä fetapalaa, vaikkei juustoa ruokalistassa lukenut, vaikka muut salaatin ainekset olivatkin lueteltu. Ekologisuuden nimissä silti söimme koko annokset, eikä mitään heitetty sentään roskiin.

Eräs uusi lemppariruokani on superpuuro: puuro, johon heitetään vähän vaikka mitä. Nykyään yleensä useita seuraavista aineksista, ellei jopa kaikkia: ohrasuurimoita, 4-viljan hiutaleita, vehnäleseitä, soijarouhetta, auringonkukansiemeniä, seesaminsiemeniä, pellavansiemeniä sekä rypsiöljyä. Päälle ehkäpä vielä äitin tekemää porkkana-karviaishilloa!

Jugurtin korvaa täysin vastaava, tosin hieman arvokkaapi, soijajugurtti. Leivänpäällis-juustoa ei kaipaa, kun lyö sen päälle tuoreita kasviksia ja vaikkapa papuja. Seuraavaksi testissä ovat hummus ym. levitteet. Kahvi on opeteltu juomaan mustana (tai tumman suklaan kera), ja aina saapi toivoa, ettei oppilaitoksen tuulella käyvä sumppi satu olemaan ihan kamalan kitkerää. 

Raportoinpas taas lisää, kun kuu etenee!