Aika usein on sievä sää 7.8. koska on syntymäpäiväni, mutta tällä kertaa sitten ei, vaan tuiversi sekä satoi. Mutta eipä ollut suunnitelmiakaan, muuta kuin istua turvassa lämpimässä kantapaikassa ja katsoa josko lähimmäisiä näkyisi. Näkyihän, mieheni lisäksi muutama lempparityttö.
Niin, pitihän sitä tankata että jaksaa istua, ja kantapaikkamme sattuvat olemaan toistensa naapureita. Vuohenjuusto bruchetta salaatilla kera Mikkellerin oluen.
Mikäs sen parempi lahja, kuin pienessä paperinyytissä tarjoiltu pieni, itsetekemä korvapuusti. Aivan hyvin sopi mojiton kyytiläiseksi.
Luvassa liekkejä.
Uusinta Novita-lehteä selaillessa ihastuin lasten pandaneuletunikaan. No äiskähän se semmoisen tekasi synttäriksi, toiveestani lyhempänä mallina. Elokuu on lempparikuuni, ja aivan ehdottomasti vielä loppukesää eikä suinkaan syksyä. Tänään kyllä piti antaa periksi ja pistää syksyisesti ensimmäistä kertaa neule päälle, ehkä se sitten onkin alkusyys...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti