Hups eipäs ole tullut raapusteltua. Pahoitteluni! Johtunee siitä, etten ole juur mitään saanut aikaisseksi. Ootas, paitsi yhden liinan kutonu, kaulahuivin.... mitähän vielä! Katkenneiden loimilankojen kirous tosiaan ei onneksi jatkunut alkua pidemmälle. Lankojen korjausten jälkeen aloitin vasta varsinaisen pellavaliinan kutomisen, eikä sen aikana katkennut enää yhtään lankaa. Ei siitä aivan niin täydellinen tullut, kuin mitä toivoin ja suunnittelin, kun oikeita lankoja ei ollut saatavilla, ja ohuen, harvan pellavan kutominen oli välillä haastavaa, ja tuntui että reunat olivat yhtä siksakkia. Mutta eiköhän se myymälässä ostajansa tapaa. Äitillekin raahattiin kangaspuut liiteristä hämähäkinseittien alta ja pistettiin pystöön. Nyt suunnittelemaan, mitä tehtäisiin ensin! Olen haaveillut ihan kunnon maton tekemisestä, nyt kun on räsymatolla harjoitellut. Sidoskin on jo aikaa sitten päätetty. Puut on vaan valitettavasti nelivartiset, joten pitää miettiä, riittääkö ne meidän suunnitelmiin vai pitääkö ostaa lisää varsia, jotta saa monimutkaisempia sidoksia. Eiköhän näillä alkuun päästä.
Jokin aika sitten löysin keittiöömme aivan täydellisen hylly-lipaston! Vihreä, vanha, kulunut, toimiva ja sopivan kokoinen. Kirpputoriltahan se lähti 45 euron hintaan. Se vain sai odotella hetkisen, kunnes jaksoin täytellä sen hyllyjä ja tänään raskin vihdoin ostaa muutaman lasipurnukan. Kirppariltahan sinne löytyi pari juuri sellaista purnukkaa, mitä halusinkin. Kaksi isoa ja yksi mini hintaan 4,50e! Vielä jos tuurilla löytyisi samanlaisia, tai sitten pitää raskia ostaa kaupasta. Nyt puuttuu keittiöstä enää jonkinlainen verho, niin on ihan täydellinen paikka se!
Nyt siis, kun on jo ihanasti kevättä rinnassa ja ilmassa ja jokapaikassa, sain vihdoin kaulahuivin miehelleni valmiiksi. Neuloin sen Novitan Anni-langasta (puoliksi villaa), ja siitä tuli mukavan paksu ja oikein muhkea, vaikkakaan ei kovin pitkä. Tarkeneepahan kesän! Äitin kaapista löysin kauniin, mummun aikoinaan neuloman, valkoisen villapaidan, jota nyt yritän tareta käyttää takin asemesta näillä muutaman lämpöasteen keleillä. Keväällä tahtoo aina pukea kaikenlaista uutta päällensä, kun on puoli vuotta homehtunut samoissa kaksissa kengissä ja kolmessa takissa. Hameet saa pitkästä aikaa tuulettua, ja kohta kuuluu taas kopina, kun Jenni lähestyy!
Ihanaa, merkintä oikein piitkästä aikaa!
VastaaPoistaAinakin tuollaisia perinteisiä karkkikaupan purnukoita, mitä tuossa toisella hyllyllä oikealla reunalla on halvalla IKEAssa. Siellä myös tosi paljon ja monenlaista muutakin purkkia ja purnukkaa! Niitä on helppo tuunata servetein/paperein ja tapettiliisteriä pääle!
Hylly on aivan ihana ja symppis, etenkin, mikä täydellinen mavulla vihreä<3
No niinpäs tietenkin olisi ikeassa. Ja sieltä haluaisin niitä vahakankaitaki kattella lisää jos en täältä löydä sopivaa sadetakkikangasta. Pitää katella, jos joskus tulisi oiva tilaisuus siellä taas käydä :)
VastaaPoistaEi voi kuin ihastella tätä tekstiä siltäkin kantilta, että omani on kirjoitusasultaan kangistunut melkein täysin irralliseksi puhekielestä. Bongailuja Jennin sanavarastosta: raahattiin, liiteristä, pystöön, raskin, purnukka, tareta, asemesta.
VastaaPoistaHmh no voih kiitosta vaan :) Pitäähän sitä nyt yrittää omaa kieltänsä viljellä. Vaikka välillä huomaa, että se, mitä luulee oulunkieleksi onkin kestinkieltä, eikä yhtäkkiä muut ymmärräkään jotain sanaa. Vaikutteethan minä imen isoimman veljemme teksteistä, ne kun on niin mahottoman mukavaa luettavaa.
VastaaPoistaPS kävin muuten Anttilasta kattelemassa purkkeja, ja nuo karkkipurkit maksaa 6.95e/kpl. Säästinpäs taas kirppuloimalla kympin.
Hyviä kuvia, kiitos! löydät varmaan tämän kautta blogiini, en vain ole viimeaikoina ollut erityisen ahkera blogaaja.
VastaaPoistaKehräkin siellä temppuilee uudella kaapistolla (on muuten ihana), latasin just tytön kuvia koneelle ja siellä oli kehrästäkin pari pentu kuvaa.
Minulta löytyy kans pari tuon tyyppistä purkkia
Nähdään koulussa..